Pitkäpitkä pääsiäisloma, kiva saada pientä taukoa töihinkin välillä. Vaikka tämä pidennetty viikonloppu kuluu varmaan kuitenkin ihan liian nopeasti. Varsinkin kun Janne tulee tulee kotiin, ja sitten jää kaikki kuitenkin tekemättä mitä pitäisi tehdä.
Tein hyvät kaupat, ostin kiipeily-/raapimispuun Armaalle, sain sen puoleen hintaan kun siitä puuttui ylimmäinen taso. Näppäränä likkana päätin, että eipä se pahemmin haittaa, sellaisen nyt nikkaroi hetkessä. Tai siis en minä itse mitään nikkaroi vaan isä tai Janne saa vanerista sahata ja sitten siihen ylimpään tolppaan sen kiinnittää. Sen jälkeen se pitää vaan päällystää ja voila - siinä meillä on täydellinen rakennelma. Vaikka luulen, että sijoitan seuraavaksi sitten ihan kunnolliseen kokoonpanoon, vähän hintavampaan. Joko Delttaan tai Catmax:iin. Tai sitten teemme vaikka ihan itse jonkun kyhäelmän.
Tuo kuitenkin käy Armaalle vielä jonkun aikaa, kun se on vielä niin pienikin :) Sitten kun poika kasvaa niin vaatii varmaan jotain tukevampaa, mikä kestää repimisen ja riehumisen.

Juttelin Eevan kanssa eilen illalla töissä. Jäi jutut vähän kesken, kun sen piti mennä tekemään omia töitään myös. Juteltiin juuri väriyhdistelmistä, tai siis aloitettiin juuri juttelemaan niistä, kun se lähti. Hmh, nyt en sitten tiedä miten saan sen värisen pennun kun tahtoisin. Toki voisin meilillä siitä asiasta jatkaa kun Eeva antoi senkin minulle. Aika kivoja nämä kissaihmiset, auttavaisia ja ystävällisiä. Pääsee aloittelijakin hyvin alkuun, kun on ihmisiä keiltä kysyä neuvoa ja mielipiteitä asioihin. Kun ajattelin tosiaan sitten mahdollisesti Armaan tyttären itselleni ottaa, mikäli pojasta siitoskolli tulee. Ja tulee jollei pojan aikuistuminen ole hirvittävän vaikea ja jos se käyttäytyy hyvin, vähän kuten isänsä. Toivotaan :)
Voi hitsit, en mitenkään malttaisi odottaa 5.5. asti, Anna lupasi meidät sitten tulla asemalta hakemaan ja Kuopiossa on silloin kissanäyttelyt missä mahdollisesti Armaan isä saattaa olla. Tai ellei Armaan isä, niin ainakin sen omistaja Johanna. Olisi ihan kiva tavata hänetkin, ja Vinski myös. Vähän saisi osviittaa siitä, minkäkokoiseksi meidän kulta sitten mahdollisesti saattaisi kasvaa.

Olen tänään taas vähän selaillut eri kasvattajien kotisivuja ja kyttäillyt tällähetkellä myynnissä olevia pentuja. En hirvittävästi creme-väreihin törmännyt. Mahtaako ne sitten olla jotenkin harvinaisen värisiä.. No jos nyt ensin katsotaan miten me pärjäämme Armaan kanssa ja sitten sen jälkeen aletaan vasta miettimään toista.